Valmistelulistan yleisimmät virheet ja miten ne vältetään omassa huoneessa

Yleisin virhe on se, että tarkistuslista silmäillään läpi ja rastitetaan kohdat muistista. Kun huone on tuttu, tuntuu siltä, että kaiken jo tietää. Käytännössä juuri tutussa huoneessa jää huomaamatta, että ikkuna heijastuu taustahyllyyn tai että pistorasia on pöydän väärällä puolella. Lista tekee tehtävänsä vasta, kun jokainen kohta tarkistetaan huoneessa seisten, ei sohvalta käsin.

Kurssilla pyydän osallistujia kulkemaan listan läpi kynä kädessä ja kirjoittamaan jokaisen kohdan viereen sen, mitä huoneessa oikeasti näkyy. Pelkkä rasti ei riitä, koska se kertoo vain, että asia on käsitelty, ei sitä, että se toimii. Vastaus voi olla yksi sana tai mitta, mutta sen pitää olla kirjoitettu.

Hyvä tapa on tehdä läpikäynti kahdessa osassa: ensin tyhjässä huoneessa ilman laitteita, sitten laitteiden kanssa. Näin huomaat, mitkä ongelmat kuuluvat tilaan ja mitkä varusteisiin.

• Käy lista läpi huoneessa, älä muistista
• Kirjoita jokaiseen kohtaan havainto, älä pelkkää rastia
• Tarkista tyhjä huone ja varusteet erikseen

Esimerkkipohjapiirrokset on tarkoitettu lähtökohdaksi, mutta ne otetaan helposti liian kirjaimellisesti. Yksin esiintyvän pohja on piirretty tietyn kokoiseen huoneeseen, ja kun oma huone on metrin kapeampi, kamera ei mahdu pöydän eteen siinä etäisyydessä kuin piirroksessa. Silloin joko kuva tulee liian läheltä tai pöytä joutuu seinää vasten.

Sovittaminen alkaa omista mitoista. Piirrä huone mittakaavaan, merkitse ovet, ikkunat ja pistorasiat, ja siirrä sitten esimerkin osat paikoilleen yksi kerrallaan. Jos jokin ei mahdu, älä pakota sitä, vaan kysy, mikä sen tehtävä oli. Kameran etäisyys on tavoite, ei kiinteä luku.

Usein hyvä lopputulos syntyy pohjan peilaamisesta. Kun pöytä siirtyy toiselle seinälle, valo ja tausta vaihtavat paikkaa, ja huoneen hankala nurkka muuttuu käyttökelpoiseksi.

• Piirrä oma huone ensin mittakaavaan
• Siirrä esimerkin osat yksi kerrallaan
• Kokeile pohjan peilaamista, jos se ei mahdu

Pohjapiirroksessa huone näyttää usein tyhjemmältä kuin se on. Ovi, joka aukeaa sisäänpäin, vie viidenkymmenen sentin kaistan, ja ikkunan edessä oleva verho muuttaa valoa kesken kuvauksen. Nämä jäävät pois, kun suunnittelu keskittyy pöytään ja kameraan.

Merkitse piirrokseen ovien kääntösäde ja ikkunoiden suunta. Katso lisäksi, mistä pääset huoneessa kulkemaan, kun pöytä, tuoli ja kamerajalusta ovat paikoillaan. Jos joudut kiertämään jalustan jalkoja joka kerta, jalusta päätyy ennen pitkää väärään paikkaan tai kaatuu.

Syksyn loppupuolella ikkuna on erityinen kysymys, sillä päivänvalo vaihtelee nopeasti ja pimeys tulee varhain. Päätä jo valmisteluvaiheessa, käytätkö ikkunaa lainkaan vai peitätkö sen, jotta kuva on sama aamulla ja iltapäivällä.

• Merkitse ovien kääntösäde piirrokseen
• Jätä kulkureitti jalustan ja pöydän ohi
• Päätä ikkunan käyttö valon vaihtelun mukaan

Kaapelit suunnitellaan usein vasta, kun kaikki muu on jo paikallaan. Silloin jatkojohto vedetään kulkureitin poikki, ja laitteet saavat virtaa sieltä, mistä pistorasia sattuu olemaan. Tulos on sotkuinen tausta tai vaarallinen kompastuskohta.

Merkitse pistorasiat jo pohjapiirrokseen ja suunnittele laitteiden paikat niiden mukaan, ei toisin päin. Laske, montako laitetta tarvitsee virtaa, ja ota huomioon, että jatkojohdon kuormitus ei saa ylittyä. Johtoreitti kulkee seinän vierellä tai pöydän alla, ei lattian poikki.

Hyvä käytäntö on testata reitti ennen kuin kiinnität mitään. Kävele huoneessa kuin kuvauspäivänä ja katso, tarttuuko jalka johtoon. Vasta sen jälkeen kannattaa kiinnittää nippusiteet ja johtokouru.

• Merkitse pistorasiat piirrokseen heti alussa
• Älä vedä jatkojohtoa kulkureitin poikki
• Kävele reitti läpi ennen kiinnitystä

Moni pitää valmistelulistaa riittävänä ja siirtyy suoraan varsinaiseen kuvaukseen. Paperilla toimiva asettelu voi kuitenkin näyttää kameran läpi aivan erilaiselta: tausta on liian tyhjä, päälle kaatuu varjo tai esiintyjä jää kuvan alareunaan.

Tee aina lyhyt koekuvaus samassa asussa ja samalla valolla kuin varsinaisessa kuvauksessa. Katso materiaali isolta näytöltä, ei kameran pieneltä ruudulta, koska pienet häiriöt jäävät sieltä näkemättä. Kuuntele myös ääni, sillä pienessä huoneessa kaiku on usein suurempi ongelma kuin kuva.

Kirjaa koekuvauksen havainnot listan loppuun ja korjaa vain yksi asia kerrallaan. Jos muutat kolmea asiaa yhtä aikaa, et tiedä, mikä niistä auttoi. Muutaman kierroksen jälkeen asettelu vakiintuu ja listasta tulee oma, toistettava käytäntö.

• Katso koekuvaus isolta näytöltä
• Kuuntele kaiku ja taustaääni
• Korjaa yksi asia kerrallaan

Kun asettelu viimein toimii, siirretään usein kiire kuvaamiseen eikä kukaan kirjaa, mitä lopulta tehtiin. Seuraavalla kerralla huone on purettu tai siirretty, eikä kukaan muista, missä kamera oli tai kuinka pitkälle pöytä työnnettiin seinästä.

Ota lopullisesta asettelusta valokuva ja merkitse mitat pohjapiirrokseen. Tarvitset vain muutaman luvun: kameran etäisyys esiintyjästä, pöydän etäisyys seinästä ja jalustan paikka lattiassa. Teippimerkit lattiassa säästävät aikaa joka kerta.

Päivitetty piirros on myös pohja seuraavalle muutokselle. Kun huone tai tarve muuttuu, et aloita alusta vaan korjaat sitä, mikä on jo kerran todettu toimivaksi.

• Ota asettelusta valokuva ja merkitse mitat
• Kirjaa kameran ja pöydän etäisyydet
• Käytä lattiamerkkejä paikkojen muistamiseen